Kuvataide ja design antia Länsi-Amerikassa ja Lännen portissa.

Las Vegas on Amerikan läntinen viihdekeskus, itseasiassa ainoa laatuaan koko Amerikassa. St. Louis:ta taas kutsutaan nimellä 'portti länteen', johtuen sen sijainnista maan läntisempänä kaupunkina vielä 1800-luvun lopussa. Sen kautta myös kullankaivajat kulkivat länteen. Amerikan historia on Eurooppaan verraten suhteellisen nuori ja kansakunta muodostuu Euroopasta tulleista siirtolaisista. Eurooppaa ja sen kulttuuria arvostetaankin suuresti ja Las Vegasissa se huipentuu kaiken mahdollisen kopioimiseen.

Vietin aikaa mm. Venetziassa, joka oli rakennettu lähes aidon näköiseksi kanaaleineen ja siltoineen. Keskukseen oli jopa rakennettu kanaali, jossa Gondolit kuljettivat pariskuntia, kuljettajan laualessa serenadiaan matkalaisille. Venetzian katuja oli ilahduttamassa myös joukko jonglöörejä, ilveilijöitä, laulajia jne.:lleen.

Huomio kuvan taivas, joka on maalattu kattoon.



Las Vegasissa on tarjolla elämää 24/7 siis 24 tuntia vuorokaudessa ja seisemänä päivänä. Tarkoitus on siis viihdyttää ihmisiä. Viihdekeskukset eivät siis koskaan sulkeudu. Ainut paikka jossa oli sulkemisaika oli Bellagion taidekokoelma, josta kirjoitan lisää myöhemmin.

Musikaaleja järjestää Circul el sol ja tällä kertaa Las Vegasissa ohjelmistossa oli 'Elvis is in the building' -show ja se tietysti piti mennä katsomaan, kun kerran oltiin paikassa, jossa myös Elvis aikoinaan paljon esiintyi ja yksi hänen lauluistaan on tehty juuri kertomaan tämän ei koskaan nukkuvan kaupungin meiningistä 'Viva las Vegas'.

Kaiken tämän viihteen ulkopuolella on mitä jylhimmät aavikkomaisemat ja viiden tunnin automatkan päässä Grand Kanjon. Kun sain tietää etäisyydestä ja mahdollisuudesta päästä bussilla paikan päälle tartuin heti mahdollisuuteen. Matka Kanjonille kesti tosiaan viisi tuntia. Matkalla pysähdyimme yhdellä Yhdysvaltain historian suurimmalla rakennusprojektilla 'Hooverin padolla'. Sitä on kuvailtu yhdeksi vaarallisimmista ja mieshenkiä siellä menetettiinkin, johtuen todella vuoristoisesta maastosta. Muistomerkkejä työssä menehtyneille onkin ympäristössä näkyvästi esillä.

Grand Kanjon on muodostunut aikojen kuluessa Colorado joen hioessa kalliota ja uoman edelleen vajotessa alaspäin. Kanjonin ylhäältä alas katsoen joki näyttääkin miltei huomaamattomalta viivalta Kanjonin pohjalla. Grand Canyon luokitellaan maailman seitsemän luonnonihmeen joukkoon. Kanjoni on noin 446 kilometriä pitkä, ja sen leveys vaihtelee kuudesta 29 kilometriin. Syvyys on enimmillään lähes kaksi kilometriä. Kanjonin seinät ovat valtava, miljoonia vuosia kestäneiden geologisten prosessien näyttely.

Kokemuksen ihmeellisyydestä kertoo oma reaktoni visuaaliseen elämykseen. Elämyksen johdosta kyyneleet alkoivat valumaan vain näkemäni vuoksi. Oli todella upeaa olla siellä. Onneksi muistoksi tuli paljon kuvia mahdollisesti työstettäväksi myöhemmin.

Grand kanjonin maisemista siirryttiinkin St. Louisin maisemiin, jossa tein oikeastaan töitä etsimällä itselleni ja Madeiran valokuvilleni näyttelypaikkoja. Vierailimme useissa Gallerioissa ja kävimme lävitse eri kontakteja. Tässä niistä blogi, jonka loin.

Näyttelypaikkoja sain kaksi. Yhden jo huhtikuulle erään kirkon 'emerging artist' -tapahtumaan ja kesäkuulle Trotter art -näyttelytilaan jopa kolmeksi kuukaudeksi.

St. Louis tarjoaa paljon kulttuuria musiikin ja taiteen ja erilaisten museoiden muodossa. Itse vierailin historiallisessa museossa ja St. Louis Art Museossa.